pieni ikä misofonian kanssa

15.06.2014 - 3:34 / saarakala.



Olen niin tyytyväinen tämän asian löydettyäni etten väsymyksestä huolimatta malta mennä nukkumaan ennen kun saan tämän blogipostauksen pois alta…  En saanut ilmaistua asiaa niin hyvin kuin olisin halunnut. Jos kiinnostaa lukea aiheesta lisää niin esimerkiksi tämä teksti on mainio: http://blogs.tribune.com.pk/story/18551/living-with-misophonia/

Tää on sellainen aihe josta voisin joskus tehdä pitemmänkin sarjakuvan, saas nähdä

// Muokkaan tätä jälkikäteen korjatakseni ton virheellisen väitteen ettei misofoniaan oisi parannusta. Oon katellut tätä sivustoa ja sen lihasten rentoutusohjeita: http://misophoniatreatment.com/pmr
Oonkin kokeillut tehdä lihasrentoutusta kahesti päivässä jonkin aikaa… Ehkä se jonkin verran auttaa. Joka tapauksessa tää on voitettavissa oleva tauti!

Kategoria: Yleinen.
Tagit:



3 vastausta - “pieni ikä misofonian kanssa”

  1. Okra Kirjoittaa:

    Minulla oli tuollaista lapsena ja nuorena sekä nuorena aikuisena, vielä yli 25-vuotiaana. Se oli todella häiritsevää! Sittemmin vaiva on poistunut. Joskus ani harvoin huomaan enää reagoivani samalla tavoin kuin aiemmin, ja sekin menee nykyisin ohi, kun suuntaan huomioni muualle. En tiedä, miksi vaiva on poistunut/lievittynyt omia aikojaan, mutta olen vuosia rampannut terapiassa ihan muista syistä (koskaan tästä ääniherkkyydestä mainitsemattakaan, kun en ole ajatellut sen olevan niin paha juttu verrattuna kaikkeen muuhun…) ja availlut mielen solmuja. Ehkä tuo misofoniakin – jolle kuulin nimityksen tässä ensi kertaa – on epähuomiossa valunut muiden ongelmien mukana viemäriin. Tiedä häntä, mutta olen tyytyväinen tilanteeseen, tietysti. :)

  2. saara Kirjoittaa:

    upeaa kuulla että tälle ”aivovammalle” kuten sitä itsekseni olen kutsunut, on olemassa nimi. itse olen kärsinyt tästä ainakin viimeiset 6 vuotta joka vuosi mennen pahemmaksi. tsemppiä sulle :–)!

  3. saarakala Kirjoittaa:

    Okra; Vau! Oon tosi iloinen puolestasi, ja ajatus siitä ettei ehkä itsekään tarvitse kärsiä tästä koko ikää kohentaa mieltä paljon. Olen myös yrittänyt kääntää ärsyttävissä tilanteissa huomiota toisaalle. Joskus se onnistuukin, mutta on toistaiseksi hyvin hankalaa. Olisi tosi kiintoisaa tietää miksi misofonia kehittyy ja miten se lähtee pois. Ehkä tähän vielä joskus saadaan selitys…

    saara; Vaivansa ymmärtäminen on ensimmäinen askel sen voittamiseksi : D Tämä todella tuntuu pahenenevan iän myötä, mutta toivotaan että se meillä molemmilla hellittää :) Voimia sinnekin päin.

Kommenttien RSS

Jätä vastaus